Mopsi on suhteellisen terve rotu ja elää keskimääräisesti yli kymmenvuotiaaksi. Se on kuitenkin yksi niistä roduista, joissa esiintyy ulkomuotopiirteitä, jotka liioiteltuina saattavat altistaa koiran terveysongelmille. Näitä liioiteltuja piirteitä kantavat yksilöt pyritään karsimaan jalostuksesta ja koiranäyttelyissä ulkomuototuomareita on kehoitettu kiinnittävät niihin erityistä huomiota.

Mopsi on hyvin perso ruualle ja tuleekin muistaa, että se tarvitsee reipasta liikuntaa. Mopsi ei saa olla lihava, sillä silloin koiran on vaikea liikkua ja hengitys vaikeutuu.

Mopsin terveyttä seurataan kasvattajille sekä mopsin omistajille tehdyillä terveyskyselyillä sekä pentueilmoitus-
kaavakkeella. Myös mopsin omistajilta, jotka ottavat yhteyttä rotujärjestöön saadaan arvokasta tietoja. Sairastuneen mopsin omistajan onkin aina hyvä ilmoitaa siitä kasvattajalle sekä jalostustoimikunnalle.

Rotu ei kuulu PEVISAAN, mutta rodun terveysongelmien kehitystä seurataan tarkasti.

Silmät: Mopsin terveyden ongelmakohtana voidaan pitää silmiä ja varsinkin eri syistä johtuvaa silmien pigmentoitumista. Hoitamattomana pigmentti leviää silmässä ja aiheuttaa näkökyvyn heikkenemisen. Ongelmien on katsottu osittain liittyvän tämän rodun silmän rakenteeseen.  Mopsin silmien pigmentoituminen voi johtua siis monesta eri syystä kuten:
• Silmän sisänurkan ylimääräiset karvat ärsyttävät jatkuvasti sarveiskalvoa (caruncular trichiasis),
• Silmäluomen sisäänpäin kiertymä (entropion),
• Ylimääräinen ripsirivi (distichiasis),
• Haavainen sarveiskalvotulehdus (ulcerative keratitis),
• Kuivasilmä (keratoconjunctivitis sicca)
• Silmän vahingoittuminen ärsyttää silmän pintaa
• Nenäpoimun karvojen ärsytys


Nenäpoimu/ihopoimu: Nenäpoimu on ainoa mopsin niin sanottu ihopoimu, joka joillakin yksilöillä saattaa olla syvä ja tiivis ja sen puhtaudesta on pidettävä huolta tulehduksen estämiseksi.


Hengitysvaikeudet: On huolehdittava ettei mopsi ole liian lihava, sillä liian lihava koira kärsii hengitysvaikeuksista. Liian pitkä ja pehmyt kitalaki on ongelma, jota esiintyy monilla roduilla ja sitä on jonkin verran myös mopseilla. Yksittäisiä tapauksia on hoidettu leikkauksella. Suomalaisilla mopseilla ei ole tavattu kiinni liimaantuneita sieraimia. Hengitysvaikeuksista kärsivää yksilöä ei tule käyttää jalostukseen.

Epilepsia: Suomessa on muutamia epilepsiaa sairastavia mopseja. Useimmat niistä pärjäävät lääkityksellä. Epileptistä mopsia ei tule käyttää jalostukseen, eikä yhdistelmää uusia, mikäli tuloksena on ollut epileptinen pentu.

Mopsien enkefaliitti/ PDE : Suomesta PDE:tä on löytynyt yksittäisiä tapauksia. Sairaus on oireiltaan epilepsia tyyppinen ja siitä voit lukea lisää näiltä sivuiltamme. Sairaus on vakava sillä siihen ei ole toistaiseksi löydetty parannuskeinoa, mopsi joudutaan lopettamaan. Se ilmenee yleensä noin 6 kuukauden - 7 vuoden iässä. Sairastumisen riskiä voidaan pienentää välttämällä yhdistelmiä, joissa molemmat vanhemmat kantavat riskihaplotyyppiä. Kaikista taudin tekijöistä tai syistä ei vielä ole tietoa. Yhdistelmää, josta PDE pentu on syntynyt, ei tule uusia.

Polvilumpion sijoiltaan meno/patellaluksaatio: Sairaus jaotellaan neljään eri vakavuusluokkaan. Vaikeampiasteinen sijoiltaan meno hoidetaan leikkauksella. Leikattua koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Mopseilla patellaluksaation esiintyminen on vähäistä.

Legg-perthes: Suomessa yksittäisiä tapauksia. Legg-perthes on verenkiertohäiriön aiheuttama kuolio reisiluun päässä. Sairaus ilmenee nuorena noin 3 – 7 kk iässä ja sen oireina on paheneva takaraajan/raajojen ontuminen. Hoitona leikkaus. Leikattua yksilöä ei tule käyttää jalostukseen.

Kitalakihalkio: Kitalakihalkiota esiintyy kaikilla roduilla, eniten kuitenkin lyhytkuonoisilla. Kitalakihalkioon syynä saattaa olla sikiön kärsimä hapenpuute, muu trauma, lääke- tai myrkkyvaikutus sikiöaikana tai perinnöllinen geenivirhe. Yhdistelmää, josta on syntynyt kitalakihalkioisia pentuja ei tulisi enää toistaa, eikä kitalakihalkioista yksilöä käyttää jalostukseen.

Sikaripunkki eli Demodex: Paikallista demodikoosia esiintyy mm. pään ja etujalkojen alueella. Iholla näkyy karvattomia länttejä jotka saattavat hilseillä, punottaa jopa märkiä. Sairautta esiintyy yleensä nuorilla koirilla.Yleistyneessä demodikoosi muodossa oireet ovat aluksi samat kuin paikallisessa muodossa, mutta pahenevat ja leviävät. Yleistyneeseen demodikoosiin sairastunutta ei suositella jalostukseen käytettäväksi.

Kivesvika: Vielä tarkoin ei tunneta syytä kivesvikaisuuteen Mopseilla esiintyy jonkin verran kivesvikaisuutta. Kivesvikaista yksilöä ei saa käyttää jalostukseen.

Myös seuraavia ongelmia ja sairauksia esiintyy mopsilla suomessa:
• Allergioita, ihosairauksia mm hot spot, häntämutka, selkäsairauksia, napatyrä, anaalirauhasongelmat, virtsakivet, kasvaimia – syöpäsairauksia.
• Tulehdussairauksia: korvatulehdus, virtsatietulehdus , silmätulehdus, nielutulehdus, märkäkohtu
• Synnytyksen polttoheikkoutta
• Keisarileikkaukseen joudutaan turvautumaan melko harvoin
• Uroksien heikkoa astumisviettiä on jonkin verran, jalostuksessa pyrittävä käyttämään yksilöitä, jotka pystyvät normaaliin lisääntymiseen.