haamaatu7

Mopsi on luonnostaan hyvin ihmisrakas, ystävällinen ja iloinen, mutta myös oman arvonsa tunteva ja rauhallisempi kuin moni muu kipakka pikkukoira. Sana 'itsepäinen' voidaan myös liittää moneen mopsiin... Lasten kanssa mopsi pärjää hyvin, kunhan saa oman osansa huomiosta. Mopsi haluaa aina olla mukana ja osallistua perheensä elämään.Hyvä kaveri mopsille on toinen mopsi!

Mopsi on helppohoitoinen. Lyhyt karva hylkii likaa ja rapaa ja mopsi on muutoinkin luonnostaan hyvin siisti. Turkki ei tarvitse trimmausta, mutta sitä pitää harjailla silloin tällöin, erityisesti karvanlähdön aikaan. Erityisominaisuutena mopsilla on ns. nenävekki, joka on muistettava pitää puhtaana ja kuivana. Myös silmistä on huolehdittava hyvin.

Liikuntaa mopsi tarvitsee säännöllisesti. Mopsi jaksaa ja haluaa liikkua enemmän kuin moni vastaavankokoinen koira. Reipas kävelyvauhti on mopsille sopiva. Liikunta on mopsille erityisen tärkeää siksi, että mopsi on mestari kerjäämään ylimääräisiä makupaloja, sillä kukapa voisi vastustaa huolestunutta, vetoavaa katsetta?

Mopsilla ei rotuna ole vakavia terveysongelmia, rotujärjestö on kartoittanut terveystilannetta viime vuosina kyselyin sekä kasvattajilta, että mopsinomistajilta. Suuret, hieman ulkonevat silmät ilman kuonon tuomaa suojaa ovat mopsin heikoin kohta. Ne keräävät helposti pölyä ja likaa ja ne voivat vahingoittua normaalia herkemmin, mikä voi aiheuttaa tulehduksia ja pigmentoitumista. Mopsin silmät eivät kuitenkaan luiskahtele pois kuopistaan, kuten joskus kuulee väitettävän. Pehmeä kitalaki saattaa aiheuttaa joillekin yksilöille tilapäisiä hengitysvaikeuksia esim. kun koira on erittäin kiihtynyt tai jännittynyt. Myös lihava mopsi saattaa rohista ponnistuksen jälkeen. Pennut mopsi synnyttää normaalisti alakautta, keisarinleikkaukseen joudutaan turvautumaan vain harvoin.